keskiviikko 2. helmikuuta 2011

kuvia, kuvia, kuvia!

Ihme on tapahtunut. Minä, ö-luokan pikselimössön erikoisosaaja, olen saanut ihan kivoja kuvia ratsastelustani, ja nyt aion spämmätä niillä blogini täyteen. Tästä ihmeteosta saa jokainen blogiini eksyvä kiittää kaveriani Lindaa (myöskin hän bloggailee!), joka raahautui mukaani tallille. Toinen erikoiskiitos menee faijalle, valitettavasti se ei taida nähdä uutta videokameraansa tämän päivän jälkeen...
Ahkera opiskelija ottaa koeviikosta ilon irti, ja häipyy tallille jo iltapäivästä. Oli valoisaa, ja pääsi maneesiin, jee. Tänään oli tosiaan toinen kerta J:n kanssa maneesissa yli vuoteen. Käveltiin alkuun ja poni tuntui yllättävän rauhalliselta. Ensimmäiset ravipätkät menivät tyypilliseen tapaan pää taivaissa köpötellen.
Ravailin melko kauan, tein siirtymisiä, pysähdyksiä ja ympyröitä. Muutaman askeleen pätkät olivat ravissa ihan okei, positiivista. Tosin voisin mm. opetella pitämään ohjat käsissäni, enkä antaa niiden valahtaa pyykkinaruiksi.

Poni tuntui kohtalaisen rauhalliselta, joten päätin kokeilla laukkaamista. J:n laukka ei ole mitenkään erityisen hyvää, se on nelitahtista, sen tasapaino on huono ja vauhtiakin riittää. Itse en yksinkertaisesti uskalla laukata sillä maneesin päädyistä, maneesi on melko kapea enkä luota ponin tasapainoon tarpeeksi. Kunnollinen laukkatyöskkentely on siis melko mahdotonta ja J:n maailmanmatkan/sairasloman jälkeen en ole edes yrittänyt laukata sillä maneesissa.
Tehtiin muutama nosto, osa meni kipittelyraviksi ja pari kertaa se sitten laukkasi pitkää sivua. Tästä sitten parantamaan, ja kunhan lumet sulavat ja pääsee kentälle, on helpompi harjoitella isommassa tilassa. Loppuravit poni kulki pätkittäin ihan kivasti, pysyi paremmin tuntumalla ja haki päätään kirahvi-tyylistä alemmaksi.
Kävelin loppukäynnit pellolla, tarkoitus oli ottaa siinäkin vähän isompaa laukkaa ja pidempää pätkää, mutta suojasään takia en viitsinyt, kun lumi oli liukkaan oloista. Poni oli jopa aavistuksen hionnut, hah. Normaalisti nysvään niin rauhallisesti ja pienellä vaatimustasolla, ettei sille tule edes lämmin.

Ponille loimet niskaan ja se takaisin tarhaan. J oli vaihtanut karsinapaikkaa, nyt se on pikkutallissa, mikä ei näin pullamössöratsastelijan näkökulmasta ole erityisen mahtavaa, siellä on pimeää ja se on vähän syrjässä. Mutta, siellä poni nyt sitten on. Huomennakin olen menossa tallille, postailen sitten lisää (:

2 kommenttia:

  1. Kuvittelenko vaan vai oonko osannu hyvin aina rajaa sun pään pois noissa videoissa.. :DD

    VastaaPoista
  2. Et kuvittele :D Mikä on tosin ihan hyvä juttu, mun ratsastusilmeeni ovat luokkaa järkyttäviä :D

    VastaaPoista