kesälaitumelle.

Keskiviikkona kävin ratsuilemassa, kolmas reippaampi liikutuspäivä putkeen, joten poni oli ihan mukavalla päällä. Mentiin isolle pellolle, kun siellä nyt vihdoin saa ratsastaa. Alkuun taas käynnissä taivutteluja ja voltteja mahdollisimman kunnollisesti jalat alla ja muoto ponin ja ratsastajan taidot huomioon ottaen mahdollisimman hyvänä. Vähän meinasi puskea lapa edellä, mutta pohkeella muistuttamalla sekin korjaantui.

Yritin ravailla vähän normaalia enemmän, kun yleensä meidän ravailut menee muutamaan ympyrään, joiden aikana poni venkoaa joka suuntaan ja haluaa laukata ja ratsastaja tappelee aikansa ja antaa sitten ponin laukata, koska onhan kaahaaminen toki kivempaa, kuin tappelu. Keskiviikkona yritin kuitenkin vähän työstää raviakin, vaatia rauhallisempaa tahtia, asetusta ja pidätteiden kuuntelua.

Muutaman hyvän pätkän jälkeen sitten laukattiin. On se vaan mahtava fiilis paahtaa isoa peltoa ihan täysiä ympäriinsä :D Kunhan poni sai pahimman hepulinsa purettua ja malttoi vähän kuunnella, joutui se laukassakin tekemään muutakin, kuin kaahottamaan. Ne hemmetin vasemman laukan nostot, voi se olla vaikeaa. Oikeaa laukkaa kyllä nousi, mutta vasenta ei vahingossakaan. Mutta, lopulta sitten onnistuttiin parissa vasemmassa nostossa niin, että ratsastaja oli hurjan tyytyväinen niin itseensä kuin poniinkin ja kotiinpäin käveli (!!!, siis todellakin käveli, eikä hipsutteluravannut!) varsin tyytyväinen duo. Tallilla huuhtelin hionneen ponin ja syöttelin jonkinaikaa.

Nyt tilanne on sitten sellainen, että J lähti eilen reiluksi kuukaudeksi jollekin tytölle kesähevoseksi ja laitumelle. Sinällään ihan kiva, poni pääsee laitsalle ja ponin omistaja on tyytyväinen järjestelyyn, toisaalta mun kannalta tietenkin kurja, kun ei ole hevosta, jolla ratsastella. Pitää ehkä uskaltautua piitkästä aikaa jonkin muun otuksen kyytiin, tai viettää kesä töissä ja muissa hevosvapaissa aktiviteeteissä, ja palata sitten syksymmällä uudella innolla tallille. Vähän olen miettinyt kesätyörahojen sijoitusta esim. puoli-ylläpitoon, mikäli sellainen J:n omistajalle sattuisi sopimaan, sillä tämä meidän nykyinen diili on pidemmässä juoksussa epäreilu ja epäkätevä... Katsotaan, mutta kivaa kesää kaikille anyway (:

ukkosta ilmassa.

Ulkomaanmatkat ja 18v. synttärit vähän rajoittivat tallilla käymistä, mutta eilen rämmin pitkästä aikaa tontille ponia katsomaan. Kyllä oli kiva fiilis, kun poni iloisesti höristen tuli portille vastaan, oon selkeästi syöttänyt sille tarpeeksi herkkuja ja normimössöjä, kun se muistaa mut :D

Juttelin J:n omistajan kanssa, vähän kurjia uutisia mun kannaltani, sillä poni lähtee todennäköisesti ainakin kuukaudeksi jollekin tytölle kesähevoseksi. Ponin näkökulmasta tietysti ihan jees päästä laitumelle ja omistajan kannalta hyvä saada ylimääräinen turpa pois rehulaareilta, mutta mua tietysti harmittaa. Pitää syksymmällä kesätyörahojen turvin yrittää neuvotella jonkinlaista vuokraus/puoliylläpitodiiliä, niin olisi vähän varmempaa, että poni pysyy jatkossakin maisemissa, sillä sen omistaja tuskin ihan hyvää hyvyyttään mun ratsastusharrastustani haluaa sponssata...

Joka tapauksessa just kun sain ponin valmiiksi ja kiipesin selkään, ilmestyivät vähemmän iloiset ukkospilvet horisonttiin ja alkoi vähän jyristä. Menin sitten tallin takana olevalle pellolle ratsastamaan, olisi ollut lyhyt matka takaisin, jos oikein kunnolla olisi alkanut myrskyämään. Poni oli eilen liikkunut reippaammin ja se oli alkuun suorastaan laiska, ihan kivaa vaihtelua normaaliin katujyrä-vauhtiin.

Käynti sujui kivasti ja poni kulki nätisti, ravissa piti jonkin aikaa työstää, ennen kuin tahti alkoi pysyä tasaisena ja asetus paremmin oikeaan suuntaan. Erityisen kauaa en jaksanut nyhertää ravin kanssa, vaikka ponista kyllä olisi parempaakin irronnut, olin itse laiskalla tuulella ja ukkospilvet lähenivät uhkaavasti. Oikea laukka sujui hurjan hyvin, nosto oli lähes siisti ja laukka melkein rauhallista, hyvä J! Laukassa yritin vähän asettaa ja vaatia vauhtia aina muutamaksi askeleeksi kerrallaan vieläkin hallitummaksi.

Vasen laukka oli vaihteeksi ongelma, J kuumui ja kun yritin kävellä rauhoittaakseni sitä, alkoi typerä possuilu ja steppailu. Muutaman yrityksen jälkeen vasen laukka nousi pätkäksi, kehuin ponia hurjasti ja se riitti. Loppuravitkin olivat ärsyttävää jyräämistä, konsepti rauhallisesti eteen-alas ei ole selkeästi mennyt poniparalle ihan perille...

Tänään olen taas menossa ratsastamaan, ajattelin jatkaa vasemman laukan nostojen treenailua ja käydä sään salliessa isommalla pellolla baanailemassa.

aina ei mene ihan putkeen...

Menin tallille vasta illalla, kun celsiukset olivat pudonneet edes pari astetta. Silti tuli hiki, jo muutaman ensimmäisen ravipätkän aikana radalla... Poni oli pätkittäin ihan jees ja pätkittäin pitit kytätä muurahaispesiä ja radalla vastaan tulevia tuntilaisia jne... Huoh.

Ajattelin mennä pellolle tekemään laukannostoja, mutta siellä oli pari muuta hevosta, joiden sekaan ei huvittanut mennä, kun J ei kuitenkaan ole aina ihan 100% hallinnassa. Käytiin maneesissa ravailemassa, teki ihan hyvää mennä hetki sileällä ja vähän teeskennellä tuuppailevansa vähän täsmällisemminkin, kuin maastossa baanaillessa. Maneesissa kuitenkin alkoi hetken kuluttua paistua hengiltä, joten suuntasimme takaisin pihalle.

Laukkaaminen oli tänään pieni katastrofi, ensimmäisellä kerralla nousi väärä laukka (yritin tarkoituksella nostaa J:n heikompaa, eli vasenta laukkaa) ja ponille meni herne nenään, kun ei saanutkaan heti lähteä. Hetki tapeltiin ja sitten nousi vasen laukkakin, mutta sen jälkeen baanattiin vaihteeksi jarruitta ihan liian pitkä matka, sitten tapeltiin raville ja lopulta edes vähän käyntiä muistuttavaaa askellajiin. J kuumui ihan ihme pallopääksi kun se olisi vain halunnut laukata lisäälisäälisää, ja argh, kyllä ärsytti kun en sitten saanut sitä rauhoittumaan. Halusin joka tapauksessa tehdä vielä pari nostoa niin, että jarrut löytyvät silloin, kun minä haluan. Seuraavat kaksi nostoa menivät paremmin, mutta eivät siirtymiset edelleenkään kauniita olleet tai poni niiden jälkeen mitenkään rento ja rauhallinen...

Siinä vaiheessa poni oli niiin hikinen, että en edes viitsinyt laukata toiseen suuntaan, ravailin vain mahdollisimman rauhallisesti ja kävelin pitkään. Tallissa huuhtelin ponin selästä ja kaulalta ja nakkasin sen vielä hetkeksi tarhaan piehtaroimaan ennen iltatallia.