Jouduin tänään vaihteeksi Minin selkään, hui, epänormaalia. Lähdettiin porukalla maastoon, ja yksi Päivi tuli mukaan Jästillä, koska Jästi on hevosista kaikkein maastovarmin. Sara lähti Ellillä, tamma on niin pallo varsamahansa kanssa, että sille ei enää saa satulaa ja kukaan muu kuin Sara (ja Ellin omistaja) ei sen selässä ilman satulaa keiku. Minulle jäi siis Mini pitkästä aikaa.
(Eilistä hiihtoratsastusta, ensimmäiset metrit tallipihasta, minä suksilla. Laiska muokkaaja ei jaksanut poistaa punaisia reunoja...)
Haettiin hevoset sisälle ja kamat niskaan ja hevosletka liikkeelle. Kierrettiin taas junarata-lenkki, sellainen 7 km. Oli ihan kummallista olla Minin selässä, se on Jästiin verrattuna ihan outo. Korkea, kapea ja huojuu ja huitoo vähän joka suuntaan. Alkumatkasta mm. kaksi lasta olivat heppojen mielestä maailman jännittävimmät jutut, samoin koira oli pelottava. Kaikki kolme pönttöpäätä ottivat vuorotellen loikkia milloin mihinkin suuntaan. Mentiin radan ali ja yritettiin ottaa pikkutiellä ravipätkää, mutta Mini kuuli ääniä metsiköstä, ja pyyhälsi Jästistä laukalla ohitse. Onneksi se sitten hidasti Ellin perään, mutta jätettiin pidemmät ravipätkät suosiolla väliin.
En ole mennyt Minillä juuri yhtään ja oli vähän inhottavaa olla maastossa hevosella, joka ei ollut yhtään hallinnassa ja johon ei ollut minkäänlaista luottoa. Pitää varmaan ihan säännöllisesti alkaa köpöttelemään välillä Minilläkin, jotta ei ihan kokonaan unohdu muiden hevosten kuin Jästin ratsastus. Loppumatkasta aloin kuitenkin vähän päästä jyvälle Minin "tempuista" ja kun oivalsin pitää käsiäni vähän normaalia alempana ja avoimemmin, alkoi Mini rentoutua ja kulkea pätkittäin ihan kivaa käyntiä tuntumalla.
Tallin pihassa tehtiin Päivin kanssa vaihtarit, se hoiti Minin talliin ja minä kävin Jästillä pikku lenkin vähän reippaammin. Ravattiin sivutietä, J kulki yllättävän rauhallisesti ja kaahottamatta. Metsätiellä laukattiin, ja se pysyi laukassakin poikkeuksellisen rauhallisena, mitä nyt loppuun piti vähän leikkiä jarrutonta. U-käännös ja ravia ja käyntiä takaisin.
Tallissa juotin ponin ja lämmin vesi kyllä kelpasi. Loimittaessa J luimi ja yritti potkia normaalia happamampana, ja kokeilin painella selästä. Poni oli ihan sitruuna, raukalla taitaa vaihteeksi olla selkä jumissa. Se seisoi pahimmat paukkupakkaset eikä muutenkaan ole mitenkään hyväkuntoinen, joten pari reippaampaa liikutusta peräkkäin ja selkä kipeä. No, nyt sillä on pari vaparia ja pitää sitten keskiviikkona katsoa tilannetta uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti