Vähän koostetta viimepäivistä ja tee-se-itse -periaatteella kuvattu aivan käsittämättömön huippuhieno video, tuollaisella setillä voitetaan takuulla Oscareita...
Keskiviikko 16.11: Ponin omistaja kaivoi jostakin ponin vanhan kengän sen kadonneen tilalle ja laittoi sen ihan itse paikalleen. Mentiin maneesiin köpöttelemään ja sujui huomattavasti paremmin, kuin ilman kenkää. Ratsastelin ihan perusjuttuja, tilaa oli vähän rajallisesti kun toisella puolella maneesia oli tunti menossa ja toisella puolella sitten meidän lisäksi toinenkin ratsukko. Pyörittiin lähinnä ympyrällä, pätkittäin poni kulki ihan kohtalaisessa tahdissa ja vähän taipuikin, pätkittäin piti tikittää menemään kuin päätön kana ja pukitella matkalla...
Torstai 17.11: Kaverini lähti mukaan tallille. Poni oli yhden sen omistajan tutun kanssa maastokävelyllä ja sainkin valmiiksi lämmitellyn ratsun alleni :D Ilmeiseti niiden käyntimaasto oli mennyt vähän hosumiseksi, kuinka yllättävää... Ratsastelin itse ensin molempiin suuntiin vähän käynti ja ravia, poni oli vähän pinkeä, mutta muuten ihan kohtalainen. Kaveri kiipesi kyytiin ja toiseen suuntaan meno oli ihan kivan oloista, poni vähän jännitti, toiseen suuntaan se sitten esitti parhaat temppunsa peitsauksen ja omien ristilaukkasöhellyksien muodossa... Kävin vielä loppuun itse selässä ravailemassa vähän.
Perjantai 18.11: Vaikka autoni onkin ihan järkyttävä rohjake, helpottaa se kyllä elämää ihan hurjasti. Mitä useampana peräkkäisenä päivänä poni liikkuu, sitä mukavampi se on ratsastaa.
Suuntasin tallille jo aamupäivästä, kiitos koeviikon. Käveltiin alkukäynnit maastossa, sitten mentiin maneesiin. Alkuun poni tuntui vähän jäykältä, joten ravailtiin pitkät sivut reippaasti ja rennosti eteenpäin irroitellen, lyhyillä sivuilla vähän hallitummin. Sitten jäätiin ympyröille pyörimään molempiin suuntiin, muutaman askeleen pätkät olivat ihan kohtalaisia, nakkasin kameran estetolpan nokkaan ja videoin pätkän. Tosin laukannostoyritys meni edelleen päin helvettiä, ja siitähän poni otti iloisesti kierroksia, joten hetkittäin tikitetään menemään päätä viuhtoen, meidän tapauksessa ikävä kyllä aika normaalia...
Ärsyttävää, sillä nyt ulkona on liian liukasta pellolla laukkailuun ja suoralla tiellä tai radalla jarrujen puute pelottaa liikaa, jotta laukkaaminen olisi mahdollista. Maneesi on ponille (tai ratsastajan taidoille ja itsesuojeluvaistolle) liian ahdas ja kenttäkin vähän epäilyttää, joten laukkatyöskentely on jäänyt ihan nollaan... Minä, talvenvihaaja numero yksi, melkein odotan lunta, jotta pääsisi baanailemaan hangessa.
Loppuun käveltiin vielä maastossa ja sitten minun pitikin alkaa suuntaamaan duuniin. Lauantaikin menee töissä ja muissa jutuissa, mutta sunnuntaina palailen poniasioihin.
Suuntasin tallille jo aamupäivästä, kiitos koeviikon. Käveltiin alkukäynnit maastossa, sitten mentiin maneesiin. Alkuun poni tuntui vähän jäykältä, joten ravailtiin pitkät sivut reippaasti ja rennosti eteenpäin irroitellen, lyhyillä sivuilla vähän hallitummin. Sitten jäätiin ympyröille pyörimään molempiin suuntiin, muutaman askeleen pätkät olivat ihan kohtalaisia, nakkasin kameran estetolpan nokkaan ja videoin pätkän. Tosin laukannostoyritys meni edelleen päin helvettiä, ja siitähän poni otti iloisesti kierroksia, joten hetkittäin tikitetään menemään päätä viuhtoen, meidän tapauksessa ikävä kyllä aika normaalia...
Ärsyttävää, sillä nyt ulkona on liian liukasta pellolla laukkailuun ja suoralla tiellä tai radalla jarrujen puute pelottaa liikaa, jotta laukkaaminen olisi mahdollista. Maneesi on ponille (tai ratsastajan taidoille ja itsesuojeluvaistolle) liian ahdas ja kenttäkin vähän epäilyttää, joten laukkatyöskentely on jäänyt ihan nollaan... Minä, talvenvihaaja numero yksi, melkein odotan lunta, jotta pääsisi baanailemaan hangessa.
Loppuun käveltiin vielä maastossa ja sitten minun pitikin alkaa suuntaamaan duuniin. Lauantaikin menee töissä ja muissa jutuissa, mutta sunnuntaina palailen poniasioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti